Suomen Egyptologisen Seuran vuosikokous ja vuosijuhla pidettiin 23.3.2019 Ravintola Perhossa. Seuran puheenjohtajana jatkaa Erja Salmenkivi, sihteeriksi valittiin Mia Rikala. Seuran hallituksessa jatkavat Patricia Berg, Heidi Jauhiainen, Mia Meri, Hanna Sola, Saana Svärd, Saara Uvanto ja uutena hallituksen jäsenenä Sami Uljas. Lisäksi vuosikokouksessa nimitettiin kaksi uutta kunniajäsentä: prof. em. Jaakko Frösén ja dos. FT Raija Mattila. Seuran 50-vuotisvuosijuhlaan osallistui arvovieraana myös Egyptin suurlähettiläs H.E. Sherif Refaat.
Hei,
osaisiko joku seuran jäsen vastata tähän?
Olen viimeistelemässä Ursan kirjasarjaan Tiedettä kaikille kirjaa
kemiasta. Hudsonin Suurimman tieteen mukaan kemian nimen alkuperä
menee jotenkin näin:
Muinaisen Egyptin hieroglyfeissä esiintyy sana khemeia
kuolleiden hautauksen yhteydessä. Plinius on esittänyt, että
alkuaan sana tulee Egyptiin viitanneesta sanasta khem eli musta.
Musta taas on voinut viitata Niilin rantojen hedelmälliseen mustaan
maahan. Sitten arabit lisäsivät sanan eteen artikkelin al,
jolloin syntyi alkemia.
Onkohan tämä etymologia totta vai ihan puuta heinää?
Jos se on totta, löytyisikö hieroglyfiä, jossa tuo khemeia esiintyy?
Tiedosta kiitollisena,
Hannu Karttunen
Turun yliopiston tähtitieteen dosentti
Hei,
kiitos viestistäsi. Puheenjohtajamme Erja Salmenkivi vastaa sinulle tarkemmin lähiaikoina. Tietääkseni sana ”kemia” tulee kreikan kielen sanasta ”khēmia”. Muinaisen Egyptin kielessä Egyptiä maana kutsuttiin ”mustaksi maaksi” (ts. hedelmälliseksi, vrt. aavikko) termillä ”kmt”, koptikisi ”kmi” (vokalisointi epäselvä, egyptologit laittavat väliin useimmiten e-kirjaimen eli ”kemet”).
Y.t.
Mia Rikala
seuran sihteeri